login


Kuva: Juhani Katajamäki, Palontorjunta/Pelastustieto

Auta miestä mäessä, älä mäen alla – lääkäriambulanssi Kuopioon 1979

Kansanterveyslain säätämistä vuonna 1972 on pidetty käännekohtana sille, että sairaankuljetus alkoi kehittymään kohti ensihoitoa. Hätätilapotilaiden hoito tehostui sairaaloissa ja vähitellen ryhdyttiin miettimään kuinka potilasta voisi auttaa paremmin jo kohdattaessa sekä kuljetuksen aikana. Samaan aikaan ambulanssituotannossa ja niiden korirakenteissa tapahtui pysyviä muutoksia normistojen kehittymisen takia. Ennen normitusta autojen ongelmana oli usein potilastilan ahtaus, vetoisuus ja valaistuksen heikkous. Lääkäriambulanssitoiminnan malli saatiin ulkomailta ja ensimmäisiä kokeiluja Suomessa oli Suomen Sydäntautiliiton ns. sydänambulanssi vuonna 1971, joka jatkoi toimintaansa seuraavana vuonna Helsingin palolaitoksen ja HYKS:n lääkäriambulanssina. Palokunnat olivat luonteva toimija yhteistyössä sairaaloiden kanssa, sillä useimmissa kaupungeissa palo- ja pelastustoimella oli sairaankuljetuksessa jo vakiintunut asema.    

Kuopion TEHO- ambulanssin tarina alkaa tasavallan presidentti Urho Kekkosen Saksan liittotasavaltaan tehdystä valtiovierailusta 7. – 11.5.1979. Stuttgartissa Daimler-Benzin autotehtaalla presidentti Kekkonen vastaanotti Paavo Nurmi- säätiön puolesta täydellisesti varustetun lääkäriambulanssin. Tekniikan maailma esitteli UKK:n kummiauton numerossa 10/1979 kutsuen sitä liikkuvaksi teho-osastoksi ja sitä se olikin takavuosien sairaankuljetusautojen rinnalla. Varusteina oli mm. tyhjiöpatja, sähköhydrauliset paarit, akkukäyttöinen kannettava kardioskooppi-defibrillaattorilaitteisto sekä yksikanavainen elektrokardiograafi, synnytyslaukku ja täydellinen kannettava lääkärinlaukku, jonka lääkekapasiteetti ylitti nykypäivän ensihoitoyksikön lääkelistan. Auton arveltiin päätyvän joko Turkuun tai Tampereelle, sillä ”harvaanasutulla seudulla autosta ei saada irti täyttä hyötyä”. Lääkintöhallituksen päätöksellä ambulanssi sijoitettiin kuitenkin Kuopioon. Lehdet julistivat: Yli 200 000 markan auto Pohjois-Suomeen; Ambulanssi UKK:n tuliainen.


Kuva: Pohjois-Savon pelastuslaitos

UKK- ambulanssitoimintaa varten Kuopion palolaitokselle perustettiin kaksi uutta virkaa. Palokunta oli jo kouluttanut palomiehiä sairaankuljetukseen vuosina 1971, 1973 ja 1976. Kuopion yliopistollisen sairaalan puolelta tehoyksikön toiminnasta vastasi anestesian dosentti ylilääkäri Matti A. K. Mattila. Hän myös koulutti palomiehiä hälytysten välillä ja iltaisin. Aluksi auto päivysti virka-aikana viitenä päivänä viikossa KYKS:lla. Hälytystehtäville lähtivät kaksi palomiestä, anestesialääkäri ja sairaanhoitaja.  Vuonna 1981 alkoi lisäksi iltapäivystys paloasemalla viitenä arki-iltana klo 21 saakka ja näille tehtäville lääkäri haettiin mukaan tarvittaessa. Vuonna 1983 auton päivystys siirtyi kokonaan palolaitokselle ja iltavarallaolosta luovuttiin. Tehtäville mukaan lähti virka-aikana vain lääkäri. Perusteena oli kyytien vähäisyys - ajoja oli kertynyt vuoden aikana 235 kpl vaikka ambulanssia käytettiin myös lähialueen kuntien kiireellisiin sairaankuljetuksiin. Kuljetusmäärät vaihtelivat vuosien aikana ja toimintaa yritettiin välillä ajaa alas. Auton matkan varrelle mahtuu monenlaista tarinaa, muistoa ja vastatuulta, sillä koko toimintansa ajan sen hyödyllisyyttä epäiltiin jopa lääkärikunnassa. UKK- ambulanssi oli mukana myös kahdessa vakavassa kolarissa Kuopion keskusta-alueella vuosina 1980 ja 1986. Toiminta päättyikin lopulta ja 13.8.1991 Helsingin Sanomat uutisoi: Kuopion lääkäriambulanssi aiotaan lakkauttaa. Tuolloin lääkärit ilmoittivat, että todellisten kyytien määrä on vähäinen ja kuljetusmatkat Kuopiossa sairaalaan ovat pääosin lyhyet. Toimintaa pidettiin liian raskaana ja kalliina tehtävämääriin suhteutettuna.

Urho Kekkosen kummiauto jatkaa eloaan Pohjois-Savon palomuseon kokoelmissa, vielä ajokuntoisena, ja edustaa oman aikansa huippuosaamista ja yhteistyötä. Jatkumo on kulkenut Kuopiossa aina 1917 hevoskärreillä alkaneesta kippeen kuletuksesta UKK- ambulanssin kautta nykypäivän enshoetoon.